Hyvä – paha.

Syntinen – vanhurskas.

Edellisessä tekstissä kirjoitin, kuinka ihminen eli ensin paratiisissa. Kaikki oli hyvin.

Jatkan vielä pohdiskelua hyvän ja pahan välillä ja laitan kuvan selventämään asiaa.

Jumala on hyvä ja hän ihan oikeasti tahtoo, että me seuraisimme hyvää luojaamme, eli Häntä.

Vihollinen haluaa taas toisaalta kaapata meidät Jumalalta, eroon Jumalasta. Onnistuuko hän erottamaan meidät Jumalasta?

Tässä vihollisen riistävässä taistelussa olemme pelinappuloina, kumpaa minä ja sinä seuraamme?

Älä alistu pahan valtaan, sinulla on mahdollisuus, etuoikeus, täydellinen syy palata Jumalan luo. Miksi et palaisi Jumalan yhteyteen. Onko kuva / käsitys uskovista niin ristiriitainen, että et halua liittyä uskovien seuraan? Se on toki totta, että me kaikki – myös uskovat – olemme epätäydellisiä. Uskovien yhteys ja Raamatun luku, jos me niitä vaalimme, kuitenkin rakentavat meitä ja kasvattavat meitä Jumalan mielen mukaiseen suuntaan. Jeesus sanoi; siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus.

Vanhurskaus: eli syyttömäksi julistaminen, jonka Jeesus sai ristillä ja ylösnousemisellaan aikaan, lue alla.

(Kirje Roomalaisille) Room. 3:20. Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on. 21. Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. 22. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, 23. sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta 24. mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. 25. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, 26. mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.

Room. 5: 1. Varmuus pelastuksesta. Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. 2. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. 3. Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, 4. kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. 5. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.

Room. 8: 31. Jumalan rakkaus. Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? 32. Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? 33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi! 34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! 35. Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka? 36. On kirjoitettu:  – Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina. 37. Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. 38. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Oheisessa kuvassa olevia hyvää ja pahaa voisi selventää monilla muillakin sanoilla, mutta tuossa on aluksi.

Älä ahdistu, älä alistu pahan alle. Pyydä Jumalaa nostamaan pääsi ja luottamaan Häneen.

Etsi uskovia ystäviä, rukoilkaa, kiittäkää ja iloitkaa yhdessä pelastuksesta.

Miksi ei kaikki mene aina ”putkeen”, eli on jos jonkinlaisia vastoinkäymisiä.

Vai onko sinulla ns. kohtuullinen elämä? Sopivasti on haastetta ja muutosta elämässä. Hyvä niin.

Kaikilla ei elämä kulje niin kuin toivoisi tai edes elämä olisi siedettävää.

On monenlaista epäonnistumista, vastoinkäymistä, sairautta, läheisten kuolemaa, siis ihan käsittämätöntä.

Mistä tämä johtuu ja miksi – onko tällä kaikella enää mitään väliä, järkeä.

Jumala loi ihmisen kuvakseen, mieheksi ja naiseksi hän loi meidät. Silloin ensimmäiset ihmiset elivät paratiisissa, ei ollut mitään sairauksia, kuolemaa ym. – kaikki oli hyvin.

Paratiisissa oli käärme, joka oli kavalin eläin, se sai ihmisen lankeamaan syntiin. No, tässä me nyt sitten ollaan, synnin täyttämässä maailmassa. Syntiä on hyvin monenlaista, mutta merkittävin synti on epäusko – ettei usko Jumalan lähettäneen Jeesusta meidän syntiemme sovittajaksi. Niin kuin Raamattu sanoo, jokainen voi uskoa Jumalaan, jos vain haluaa.

Jumala usein kysyy, haluatko uskoa minuun. Jotkut puhuvat etsikkoajasta. Vastoinkäymisten keskellä meillä on oiva tilaisuus miettiä mihin uskomme. Uskommeko itseemme, kyllä minä tästä selviän, en tartte apuja mistään. Tuo on sitä käärmeen kuiskailua.

Jumala loi meidän yhteyteensä, toistemme seuraksi ja kumppaniksi. Tämän yhteyden on synti katkaissut. Kun Jeesus kuoli ristillä, niin hän teki tämän yhteyden meidän vastaanotettavaksi sanoessaan; kaikki on täytetty!

Eli meillä on nyt täysi mahdollisuus tunnustaa syntimme Jumalalle, pyytää anteeksiantoa ja rauhaa sydämeen. Mikäli olemme epävarmoja, miten tämä oikein menee, niin ota yhteyttä uskovaan henkilöön, joka Jumalan antamalla Pyhän Hengen valtuudella kertoo sinulle, että saat uskoa kaikki syntisi anteeksi. Sinusta tulee uskon kautta Jumalan lapsi. Kun sinä olet Jumalan lapsi, niin sinulla on myös perintö odottamassa taivaassa. Sitä ei vie sinulta mikään maailman mahti – eikä edes kavalin käärme eli sielunvihollinen.  

Jumalan kanssa näkyy valoa putken päässä, siellä taivas siintää – olemmehan sinne menossa!

Minkälainen soppari Sinulla on Jumalan kanssa?

Oletko sinä Jumalan kanssa väleissä ns. vissillä puheilla? Että jos ei muuta tule, niin näillä mennään, emme häiritse toisiamme. Taitaa olla hyvin yleinen sopimus?

Vai oletko sinä solminut liiton Jumalan kanssa, jossa sinä olet sanonut (vaikkapa ääneen) että, minä en hallitse omaa elämääni, vaan annan sen kaikkine yksityiskohtineen sinun haltuusi? Ei vain vaikeuteni ja sairauteni, vaan myös kaiken iloisen ja mielenkiintoisen elämässäni, annan sinun ohjaukseesi. Suosittelen, että laitat vaikkapa allakan reunaan merkinnän, että tästä päivästä lähtien minä ja Jumala yhdessä hallitsemme elämääni. Minua ihmisenä auttaa ja vahvistaa se tieto, että NYT minä luovutin koko ”roskan” Jumalalle. Tuohon liittoon ei sisälly mitään ehtoja Jumalalle. Miksi yhdessä, eikö sanota, että anna KOKO elämäsi Jumalale. Mielestäni meille ihmisille jää ne arkipäivän valinnat kuitenkin, ei Jumala päätä meidän puolestamme, hän on antanut meille vapaan tahdon. Meidän tulee joka päivä tehdä Jumalan avulla uusi päätös – TÄNÄÄNKIN minä olen KOKONAAN Jumalan ohjattavana. Jumalan ohjaus löytyy Hänen antamastaan ohjekirjasta, Raamatusta. Lue Raamattua säännöllisesti ja rukoile usein, jos mahdollista niin ääneen.

Jos minä tai lääkärit emme hallitse sairauksia ja murheita, miten me osaisimme käyttää muun aikamme sitten sen paremmin/viisaammin. Jos tuntuu, ettei ilo ole aitoa ja tyydyttävää, niin käänny Jumalan puoleen. Hän antaa todellisen ilon juuri Sinulle, vaikka me ns. uskovat emme näytä aina itsekään niin iloisilta. Me on lyöty laimin jotain asioita, jos meistä ei näy ilo, lepo ja yli ymmärryksen käyvä rauha. Annetaan toisillemme anteeksi tyhmyytemme, pitäkäämme huoli itsestämme.

Olen huomannut niin monta kertaa sen, että aito ilo tulee Jumalala. Vaikka TV – mainoksessa sanotaan, että viihde on hyväksi, niin todellinen apu ja ilo tulee Jumalalta. Valitettavasti on totta se, että me, jotka olemme antaneet elämämme Jumalan ohjaukseen, emme kuitenkaan aina ota sitä lepoa, iloa, rauhaa ja muitakaan hyviä asioita vastaan, vaan elämme välillä harmiksemme vielä sielujen vihollisen haluja noudattaen ja mennään ”pöpelikköön”. Tässä on se ristiriita, se ilo ja valo mikä meissä on Jumalan antamana, niin se jotenkin ei pääse kunnolla oikeuksiinsa, ajamme puolivaloilla – harmi. Tee sinä tämä paremmin, rakasta, kärsi ja unhoita jne. …

Onhan sinulla sellainen hyvä liitto Jumalan kanssa, jossa ”sie viet ja mie vikisen”. Tarkoitan sitä, että Jumala antaa meille ohjaustaan Pyhän Henkensä kautta ja minun syntinen kehoni väittää vastaan. Parempi on kuitenkin näin. Iankaikkisuus odottaa meitä kaikkia, tämä lyhyt elämämme menee Hyvän ja pahan taistelussa.

Kirje Roomalaisille. 8: 9. Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. 10. Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi. 11. Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla. 12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. 14. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. 15. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ”Abba! Isä!” 16. Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. 17. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.

On se vaan tuo Raamattu ihmeellinen kirja! Tuo on Jumalan testamentti meille. Jos meillä sattuu kohilleen maallinen testamentti, kyllä me siitä luetaan jokainen sana ja pilkku – tehdäänkö samoin Jumalan antaman Vanhan ja Uuden testamentin kanssa. Luetaan ensin ymmärryksellä, sitten luottaen, että se on Jumalan puhetta minulle juuri tänään.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, Herran haltuun ystäväni.

Voit lukea muista liitoista täältä; https://rll.fi/2016/09/liitto/

Minä olen saanut vähän palautetta, siksi kai tämä pitkä väli blogin päivityksessäkin. Anna palautetta; keijonblogi123@gmail.com.

Sinun varaasi kaiken laitan…

1. Sinun varaasi kaiken laitan, / täällä kestä ei mikään muu. / :,:Sinun kanssasi matkaa taitan, / kunnes hämärä laskeutuu. :,:

2. Sinun rakkautesi loistaa / halki synkimmän pimeyden. / :,:Sinä, Jeesus, voit yksin poistaa / syyllisyyteni suuruuden.:,:

3. Sinun kätesi minut johtaa / läpi tuskan ja kauneuden. / :,:Sinun valosi yössä hohtaa, / hoidat kipuni salaisen.:,:

4. Sinun kanssasi kerran lähden, / synnyn kirkkauden maailmaan. / :,:Sinun rakkautesi tähden / elän luonasi ainiaan.:,: sanat: Anna-Mari Kaskinen 1991

Jumalan rauhaa Sinulle

Lainaan alkuun Heikki Hilvoa; Emme ole Taivaasta käsin ohjelmoituja robotteja. Jumalan sallimus on vapauttamme tehdä päätöksiä, vääriäkin. Meillä on vastuu seurauksista. Ei pidä sotkea sallimusta johdatukseen. On hyvä rukoillen kysyä Jumalan tahtoa ja lukea Sanaa ja näin päästä sokean sallimuksen oikuista Jumalan johdatukseen.

Jos koet, että olet tehnyt vääriä valintoja elämässäsi, puhunut pahaa, tehnyt lähimmäiselle inhottavasti, olet ajatellut sellaista mitä kadut. Sinulla on nyt mahdollisuus katua, muuttaa mielesi ja pyytää Jumalalta, Luojaltasi anteeksi. Jos olet rikkonut lähimmäistäsi vastaan, häneltä on hyvä pyytää anteeksi. Näin sinä saat pahat asiat anteeksi, ja sitä kautta sinulle tulee rauha omaantuntoosi. (Kirjoitan joku päivä lisää omastatunnosta). Pyydä Jumalalta, että saisit uskoa kaikki virheesi anteeksi ja pyydä itsellesi mahdollisuutta uskoa myös anteeksianto omaan mieleesi. Jos rohkenet, voit myös sanoa ääneen, minä annan tämän elämäni (koko roskaläjän) sinulle Jeesus, ota vastaan minut. Kuuntele hiljaa mitä hän vastaa. Raamattu vakuuttaa Jeesuksen suulla, Johanneksen evankeliumissa 6: 37. Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois. 38. Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon. 39. Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki.

Lisää rohkeita pyyntöjä.     Efesolaiskirje 1:17. Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, 18. ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa 19. ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa. Se on sama väkevä voima, 20. jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa, 21. ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa. 22. Jumala on alistanut kaiken hänen valtaansa ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle seurakuntansa pääksi.

Sitten meille kaikille syntiä tehneille lupaus, että Kristuksen kautta Jumala pelastaa meidät ikuisesta kuolemasta.           Efesolaiskirje. 2: 4. Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, 5. että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. 6. Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa 7. osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. 8. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.

Sitten vielä vähän niin kuin järjetön raamatun kohta. Nytkö muka tulisi iloita, kun maailma on kaaoksessa? Näin raamattu kuitenkin rohkaisee. Minä ainakin laitan käsiäni ristiin omasta ja muiden puolesta, teetkö sinäkin niin?  Filippiläiskirje 4:4. Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! 5. Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. 6. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. 7. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. 8. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen.

Loppurukous: Anna Taivaan Isä meille rohkeaa ja luottavaista mieltä tämän kaaoksen keskellä. Anna syvä rauhasi ja luottamus sinun hyvään tahtoosi meitä luotujasi kohtaan. Anna meille rohkeutta kertoa sinusta lähimmäisillemme. Vapauta meidät pelosta ja kaikesta millä sielujemme vihollinen yrittää meitä masentaa. Aamen

Älä pelkää.

Minkälainen soppahan tämän kertaisesta blogitekstistä tulee.

En oo ensinnäkkään kokkimiehiä. En oo oikein kirjoittaja miehiäkään, mutta jotain aineksiahan tähän soppaan pitäisi laittaa. Sen verran minä tiiän, että täällä netissä on teitä hengellisesti nälkäisiä ihmisiä, jotka kaipaatte Hengenravintoa. Monet ovat saattaneet etukäteen pyydelläkin Jumalalta, että tämäkin blogin kautta tulisi hengellisesti ravituksi. Vaan minäpä en tiedä, että oottako te suolasen vai makian nälkäisiä. Jumala yksin tietää.

Kun nyt Korona-virus jyllää ympäri maailmaa, niin se luonnollisesti aiheuttaa meissä jokaisessa huolta huomisesta. Pelkoon ja hysteriaan meidän ei kannata vaipua. Jos me alamme pelätä liikaa, me lamaannumme ja saatamme tulla toimintakyvyttömäksi. Tarkoitukseni on nyt tässä maailman tilanteessa rauhoittaa ja lohduttaa – ei omin sanoin, koska ne minä koen liian köykäisiksi – vaan Raamatun sanalla.

Jesaja 41:8. Älä pelkää, Israel         Sinä, palvelijani Israel, Jaakob, sinä, jonka olen valinnut, sinä, ystäväni Abrahamin siemen, 9. sinä, jonka käteen minä tartuin, jonka minä toin maan ääristä ja kutsuin kaukaisimmista kolkista, jolle minä sanoin: ”Sinä olet palvelijani, minä olen sinut valinnut, en sinua väheksynyt” 10. – älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.

Vaikka edellä puhutaan Israelista, uskon niin, että tuon voi omaksua omalle kohdalle jokainen kristitty. Jumala pitää meistä jokaisesta lapsestaan huolen. Vaikka meitä jokaista kohtaa kuolema joskus, niin meidän ei kannata pelätä, vaan rukoilla apua ja voimia tähän hetkeen. Meitä kehotetaan elämään päivä kerrallaan – ihan tosi.

Sitten toinen usein käytetty Raamatun kohta on Psalmien kirjasta luvussa 91: 1. Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, 2. sanoo näin: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.” 3.  Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. 4. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. 5. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, 6. et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. 7. Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt. 8. Saat omin silmin nähdä, miten kosto kohtaa jumalattomia. 9. Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. 10. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. 11. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, 12. ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. 13. Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen. 14. Herra sanoo: ”Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä. 15. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. 16. Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä.”

Laitan tähän loppuun erään virren sanat.

Virsi 318. 1. Jeesus, sä ainoa heikkojen auttaja, anteeksiantaja uupumaton! Pyhyys ja puhtaus, rakkaus, virvoitus, totuus ja armahdus sinussa on.   2. Kun uuvun, haavoitun, huomassas, Herra, sun, suuren ja siunatun, levätä saan. Toiset jos hylkäävät, kasvosi lempeät puoleeni kääntyvät rohkaisemaan.                    3.Herrani, armahda, ohjaa ja taivuta, minne ja milloinka tahtosi vie. Neuvoilla Henkesi valaise mieleni. Tee, Jeesus, rakkaaksi ristisi tie. 4. Ainoa puhtaus, syntisen uskallus, tuskassa lohdutus: pyhyytesi. Vaatteeksi anna se! Ohjaa ja varjele jokainen askele, Jeesukseni.

Murjotammeko?

Kerrotaan miehestä puiston penkillä, joka istui allapäin. Ohikulkija kysyi häneltä; oletko uskovainen vai muuten vaan masentunut?

Kuuluuko uskovan olla synkän näköinen? Ei. Kun ihminen tulee uskoon, niin hän saa kaikki syntinsä anteeksi ja sen vapauden tunteen tulisi tehdä ihmisestä valoisan ja iloisen. No, miksi ei aina käy näin? Meillä kaikilla on murheita, kipuja, sairautta ja monenlaista kärsimystä. Ne tekevät meistä helposti alakuloisia. Joku on sanonut; ilo pintaan vaikka sydän märkänisi.

Sitten on ihmisiä, jotka ovat uskossa Jeesukseen helvetin pelon vuoksi – häh! Tuo vetää naaman mutrulle. Eli ihminen pelkää joutuvansa ikuiseen kadotukseen ja vain sen vuoksi riippuu kiinni Jeesuksessa, ettei joutuisi helvettiin. Onko tämä ainoa oikea lähtökohta? Toki on niin, että synti ilman armahdusta johtaa meidät iankaikkiseen tuhoon. Taivaallinen Isämme lähetti Jeesuksen maan päälle siksi, että hän kuolemallaan ja ylösnousemisellaan sovittaisi meidän kaikki synnit. Nyt kun Jeesus on sovittanut meidän kaikki syntimme ja me uskomme siihen, niin meidän ei tarvitse koko aika pelätä, vaan me saamme elää vapaina kristityn elämää. Meidän ei tarvitse elää aina pelko mielessämme. Me saamme nauttia ja iloita elämästämme joka päivä. Aamulla saamme jättää päivämme Herran haltuun.

Fil. 4: 6. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. 7. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.
Kuka tai mikä meitä pelottelee helvetillä – ei ainakaan Taivaallinen Isämme. Hän haluaa, että me kaikki pääsisimme taivaaseen. Pyhä Henki toki meitä muistuttaa, että on vihollisen hallitsema paikka olemassa ja meidän tulisi kuulla tuota ääntä ja toimia sen mukaan. Jumala haluaa pelastaa meidät helvetiltä. Kumpaa sinä uskot, Jumalaa vai vihollista?

Jos me oikein ymmärrämme asemamme Jumalan edessä, niin me iloitsemme suunnattomasti siitä Taivaallisen Isän meitä kohtaan osoittamasta rakkaudesta, että hän ei näe virheitämme, kun olemme Jeesuksen suojassa. Tästä seuraa esimerkiksi se, että minä voin mennä keskelle toria ja alkaa iloita siitä, että olen maailman onnellisin ihminen, koska olen saanut syntini anteeksi. Ei haittaa, vaikka iloni näkyisi muillekin, koska tätä iloa ei voi maailman melskeet tukahduttaa. Se on Pyhän Hengen vaikutusta minussa.

Alussa kirjoitin alakuloisuudesta, mutta annammeko sen hallita elämäämme? Raamattu kehottaa iloitsemaan ja kiittämään. Voiko näin aina tehdä? Ei inhimillisesti voi kaikesta kiittää, mutta Raamattu kehottaakin pyrkimään siihen, että vaikka tilanne tuntuisi kuinka toivottomalta, niin rukouksessa voisi lausua kiitoksen.

Raamatussa on yli inhimillisen ymmärryksen käyvä kertomus Paavalista ja Silaksesta. Apt. 16: 23. Kun heidät oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vartija sai määräyksen valvoa heitä tarkoin, 24. ja niinpä hän saamansa käskyn mukaisesti vei heidät vankilan perimmäiseen soppeen ja vielä varmuudeksi pani heidät jalkapuuhun. 25. Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä. Mikä sai heidät tuossa toivottomassa tilanteessa ylistämään Jumalaa? Uskon näin, että Jumalan Pyhä Henki sai heidän mielensä näkemään yli ja ohi sen toivottoman tilanteen, jossa he olivat yön pimeinä tunteina. Näin mekin saamme rohkeasti pyytää Pyhää Henkeä ohjaajaksi ja tien näyttäjäksi kaikissa elämämme tilanteissa.
Siunausta kaikenlaisiin elämän vaiheisiisi, Keijo    

Tervehdys Sinulle

Viime aikoina olen miettinyt, voisivatko hengelliset pohdintani tekstiksi kirjoitettuna rohkaista Sinua.

Minulla usein ajatukset rönsyilevät Raamattua lukiessa ja haluankin jakaa kanssasi esiin nousevia asioita.

Joku aika sitten pysähdyin ihmettelemään Jumalan suuruutta luojana, minua ja sinua rakastavana isänä, sekä Jeesusta veljenä, joka eli ihmisen elämän ja Pyhää Henkeä joka salatulla tavalla on mukana meidän elämässämme. Me monet uskotaan, että Jumala on luonut koko maailman kaikkeuden ja ihmisen. Siis Jumalan voima on näkynyt siinä, että atomit ja molekyylit yms. ovat löytäneet oman paikkansa.

No, entä tänä päivänä? Mennäänkö nyt vaan takapakkia, sotia, nälänhätää, ilmastonmuutos jne….

Onko Jumalan voima jotenkin loppunut, vai onko Jumalan voima jollain tapaa rajoittunutta ja kahlittua? Voiko Jumala enää voi toimia kuin ennen? Käykö kuin ilmapallolle, homma kutistuu kasaan.

Nykyään on vaan kaikki niin itsestään selvää ja itsekästä. Minä haluan tämän tai tuon ja näin tapahtuu.

Kuka sanoi 2000 vuotta sitten; minä olen sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Hepr. 13: 7. Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elämänsä elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne. 8. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

Johanneksen evankeliumissa kerrotaan miten Jumala rakastaa meitä. Joh. 14:20. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. 21. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.”

Paavali rohkaisee meitä pyytämään rohkeasti ja uskossa, että näin on myös tapahtuva. Ef. 3: 20. Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, 21. olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti.

Mitä sinä oot pyytäny viimemmäksi? Tai mitä olet uskaltanut ajatella?

Jaakobin kirjeessä taas puhutaan arkipäivän asioista, kuinka me olemme itsekkäitä, kun emme pyydä Jumalalta apua. Jaak. 4: 1. Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syntyvät? Mistäpä muusta kuin haluistanne, jotka käyvät taistelua teidän ruumiissanne. 2. Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden vallassa te vaikka riistätte hengen toisiltanne, mutta ette silti saavuta päämääräänne. Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä. (KR38 Teillä ei ole, sen tähden, ettette ano). 3. Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.

palautemaili; keijonblogi123@gmail.com

Yst. terv. Keijo